Blog

Digitalisaation vaikutukset kivenkoviin asiantuntijatehtäviin

Yksinkertaiset fyysiset prosessit – esimerkiksi kuopan kaivaminen, tölkin täyttäminen ja tavaroiden siirtäminen – on jo monilta osin automatisoitu tai ainakin rakennettu kone, joka tekee työn huomattavasti tehokkaammin, kuin ihminen. Suunta on selvä – fyysiset työt ovat vähenemässä.

Fyysiset työt eivät kuitenkaan ole uhan alla erityisasemassa. Myös monet vuosien pänttäämisen vaativat asiantuntija-ammatit ovat uuden äärellä digitalisaation vaikutuksesta.

Klassikkoammatit, joista työt “eivät lopu“

Lääkäri ja asianajaja. Siinä kaksi ammattia, joista sanotaan, etteivät työt tule loppumaan. Voi olla – digitalisaatio kuitenkin herättää kysymyksiä molempien ammattien harjoittamisen tarpeellisuudesta.

Lääkärin työhön kuuluvat diagnoosien tekeminen ja lääkkeiden määrääminen. Kyseiset toimet vaativat tänä päivänä korkeakoulutetun tekijän. Kuitenkin tulevaisuudessa asia voi olla toisin. Tekoäly pystyy todennäköisesti tulevaisuudessa arvioimaan potilaan oireiden perusteella, mikä potilasta vaivaa – vieläpä laskentatehonsa turvin tehokkaammin kuin yksikään ihminen. Laajan, jatkuvasti päivittyvän lääketieteellisen tietokannan avulla kone pysyisi myös hyvin ajan tasalla ja pystyisi reagoimaan nopeasti uusien tutkimuksien myötä selvitettyihin seikkoihin. Lääkkeiden määrääminen olisi luonnollinen jatkumo edellä mainittuun työsarkaan.

Asianajajan on perehdyttävä valtiossa vallitseviin lakeihin, jotta hän voisi välittää oikeudellisia asiantuntemusta yksityishenkilöille sekä yrityksille ja toimia oikeudenkäynneissä asiakkaansa edustajana. Vuosien pänttäämisen sijaan kaikki valtion lait voidaan tulevaisuudessa sijoittaa suureen tietokantaan, josta tekoäly hakee dataa päätöksenteon tueksi. Tilanne herättää kysymyksen – tullaanko tulevaisuudessa käymään kauppaa asianajajaroboteilla, joilla on toinen toistaan paremmat argumenttipankit käytettävissään? Nähdäänkö tulevaisuudessa lakimaailman Apple ja Microsoft, jotka houkuttelevat asiakkaita toinen toistaan viekkaampien käyttöjärjestelmien avulla?

Kenties tulevaisuudessa käyttöjärjestelmät päättävät itsenäisesti ihmisten oikeudellisista sanktioista ja resepteistä. Todennäköisesti automaatio tulee ainakin jouhevoittamaan oikeudellista päätöksentekoa nykyisestä. Se olisi kyllä suotavaa – keskimääräinen käsittelyaika on tilastojen mukaan 3,6 – 17,8 kuukautta. Riitojen ratkaisemiseen ei ole kohtuullista käyttää kuukausia, saati sitten vuosia asianomaisten aikaa.

Robotiikka ja huippu-urheilu

Useimmat ekonomistit ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa digitaaliset teknologiat tulevat olemaan yhä tärkeämmässä osassa eri tuotantoprosesseja. Kun digitalisaatio vie enenevissä määrin työt käsin kosketeltavasta todellisuudesta nollien ja ykkösten maailmaan, voidaan vain arvailla, mitä töitä ihmiset tulevaisuudessa tulevat tekemään. Olettaa voisi, että ruumiillinen työ tulee katoamaan lähes kokonaan. Kenties jopa ihmisen suorittamasta urheilusta tulee täysin ala-arvoista ja epäkiinnostavaa kerta toisensa jälkeen täydellisiin suorituksiin pystyvien robottien rinnalla. Lähdetäänpä pohtimaan tekoälyn mahdollisuuksia huippu-urheilun kontekstissa.

Automatisoinnin tarjonta penkkiurheilijalle

Urheilun automatisointi on toistaiseksi loistanut poissaolollaan automaatiokeskustelusta.

Miksi näin? Mikäli ne kuuluisat robotit vievät ne paljon kuuluisammat työpaikat kaikilta, eikö silloin ihmisillä jää entistä enemmän aikaa tehdä kaikkea muuta, kuin työtä? Eikö silloin olisi luonnollista alkaa kilvoittelemaan robottien ja tekoälyn kanssa esimerkiksi joukkueurheilussa? Shakki on jo pitkään ollut suosittu peli ihmisen ja koneen välillä – tekoälytutkimuksen myötä vaihtoehtoja voi olla saatavilla paljon enemmän.

Tulevaisuudessa Leijonia vastaan jääkiekkokaukalossa saatetaan nähdä All-Star-joukkue, jonka pelaajille on syötetty yksilöity datasetti aikojemme parhaiden pelaajien taidoista ja pelityyleistä. Nyrkkeilykehässä ihminen voisi kilvoitella robotin hahmossa kamppailevaa Watson-tekoälyä tai Muhammad Ali-tekoälyä vastaan. Lisäksi robotit olisi mahdollista ohjelmoida taistelemaan keskenään – tulevaisuudessa voidaan kenties viimeinkin nähdä kaksi eri ajan huippua parhaassa vireessä vastakkain ja vapaaotteluhäkissä Bruce Lee myllyttämässä muita pystyotteluun erikoistuneita, kenties jo edesmenneitä taistelijoita vastaan.

Eettiset ongelmat tekoälyurheilussa

Lennokkaista ajatuksista on tietenkin palattava takaisin maanpinnalle. Onko oikein “herättää henkiin” jo edesmenneitä henkilöitä ilman heidän suostumustaan? Kenellä on oikeus järjestää ottelu, joka tehdään ajasta ikuisuuteen siirtyneiden henkilöiden kustannuksella? Elinluovutuskortti on varmaankin lähin mahdollinen ilmaisu suostumuksesta tehdä jotain henkiin herättämisen kaltaista henkilölle hänen varsinaisen tahtonsa ollessa ulottumattomissamme. Tehdäänhän ihmisistä dokumenttejakin ilman heidän suostumustaan ja vieläpä paljon sen jälkeen, kun he ovat menehtyneet.

Se ei silti vastaa kysymykseen, jota kukin voi tovin pohtia – onko se oikein?

Tekoälyn sovelluksista yleisesti

Tekoäly on ottanut jalansijaa teollisuuden tarjonnassa ja monien arjessa. On älykelloja, älyvaloja, älysormuksia, älyrannekkeita, älyhammasharjoja – älyä on tarjolla ihan älyttömän paljon! Tarkastellaan hieman, mitä älykästä tämä hetki ja tulevaisuus tarjoavat.

Tekoäly auton ratissa

Tesla, Inc. on yhdysvaltalainen, pääosin sähköautoja tuottava ja kaupitteleva yritys, jonka missiona on vauhdittaa ihmiskunnan energiankäytön siirtymistä kestävämpään suuntaan. Tämän lisäksi Tesla kehittää tekoälyä autoille. Teslan tekoäly osaa nykyään hallita auton ohjausta, kiihdytystä ja pysäyttää auton automaattisesti valoihin ja stop-merkkeihin. Yritys lupaa, että lähitulevaisuudessa auto voi täysin itsenäisesti ajaa työmatkan kotoa työpaikalle. Lupaus herättää kysymyksen: Miten ihmeessä liikenteen tuhannet ja taas tuhannet tilanteet voidaan automatisoida?

Tesla kehittää autojen tekoälyä keräämällä dataa reaaliaikaisesti lähes miljoonan autonsa voimin suoraan liikenteestä. Auto kerää liikenteestä dataa – esimerkiksi yksityiskohtia tiestä, tien varrella olevista objekteista, risteyksistä – jonka auto toimittaa Teslan datakeskuksiin internet-yhteyden välityksellä. Tekoäly käsittelee datan ja “opettelee” uutta liikenteestä. Periaatteessa siis tällä hetkellä on mahdollisuus antaa autolle 24 miljoonaa tuntia ajo-opetusta vuorokaudessa.

Eikä tässä vielä kaikki. Mitä enemmän Teslan tuottamia autoja on liikenteessä, sitä suurempi määrä dataa kerätään ja sitä paremmaksi tekoäly siis kehittyy. Tulevaisuudessa oppituntien määrä voi olla paljon suurempi.

Tekoäly asiakaspalvelussa

Yritykset luontaisesti haluavat tarjota asiakkailleen miellyttävän asiakaskokemuksen. Taannoin puhelimessa on voinut joutua roikkumaan jopa tuntikausia, ennen kuin vapaa asiakaspalvelija on ollut saatavilla. Tästä ollaan toivottavasti tekoälyn turvin vapautumassa lopullisesti. Yksi asiakaspalvelun ammattilainen luonnollisesti voi vastata tehokkaasti vain yhteen puheluun kerrallaan. Tekoäly, jolle on opetettu samat vastaukset samoihin ongelmiin kuin ihmisellekin, voi sen sijaan ratkoa useita ongelmia monien asiakkaiden kanssa yhtäaikaisesti. Samalla yritykseltä vapautuu resursseja siirtää työvoimaa asiakaspalvelusta esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen.

Tekoäly ja opetustyön tulevaisuus

Tämä kappale on täysin fiktiivinen pohdinta opetuksen tulevaisuudesta.

Ajatellaan, että rakennetaan robotti, joka on kytketty alati päivittyvään tietokantaan, jossa on kaikki saatavilla oleva tieto tieteestä kuin tieteestä. Tietyssä mielessä siis lähes pohjaton tietopankki, joka on täynnä ainoastaan tieteen avulla tosiksi todettuja asioita – vieläpä sopiviksi paketeiksi jaettuina (esim. oppitunneittain tai kursseittain valikoitava opetuspaketti). Tieto itsessään ei vielä ole sen tae, että sitä voi soveltaa – se pitää ymmärtää, jotta sitä voi käyttää. Tässä tarvitaan tekoälyä – opetustyön automatisointia.

Ajatellaan siis, että edellä mainittu robotti on kytketty myös kaikkeen saatavilla olevaan dataan opetustyöstä. Oppilaasta riippumatta on siis todennäköistä, että tehokas tapa opettaa löytyisi kyseiseltä robotilta. Robotti myös oppisi oppilaan oppimismetodeista jatkuvasti lisää ja lähettäisi dataa keskukseen, josta päivitetty tieto leviäisi muille samanlaisille opettajaroboteille, jotta niiden työ tehostuisi.

Oppilaan oppimisesta olisi myös mahdollista kerätä ajankohtaista dataa – “Biologia 1-kurssin sisällöstä oppilas osaa 79%, mutta fotosynteesi vaatii kertausta“. Näin opetus saataisiin tehokkaammaksi sekä opetustapojen ja oppimateriaalien kannalta. Lisäksi oppilaan kehityksen seuraamisesta olisi mahdollista saada tarkkaa dataa, mikä helpottaisi oppilaan voimavarojen keskittämistä oikeisiin, vielä oppilaalle hankaliin osa-alueisiin.

Olemme uuden äärellä. On mahdotonta tietää, mitä tulevaisuudessa toteutetaan – voisi kuitenkin väittää, että paljon sovelluksia tekoälylle.

Digitaalisten hyödykkeiden kauppiaat – huomio

Verkkopalvelu on digitaalinen hyödyke. Digitaalisina hyödykkeinä voidaan pitää myös esimerkiksi äänikirjoja, verkko-oppitunteja, webinaareja sekä verkkosivujen “rakennuspalikoita” (logot, ikonit, teemat, sovellukset).

Periaatteessa kuka vain voi ryhtyä digitaalisten hyödykkeiden kauppiaaksi. Logojen ja ikonien suunnittelemiseen löytyy jokaiselta tietokoneelta tarvittavat työkalut, yksinkertainen piirto-ohjelma on riittävä lähtökohta taitavalle tekijälle. Esimerkiksi sosiaalisissa medioissa sydän ja puhekupla ovat varsin yleisiä ikoneita ja eri alustoilla on tunnistettavat, varsin yksinkertaiset logot. Lähes jokainen verkkokauppa tai uusi applikaatio tarvitsee myös logon ja ikoneita, jotka helpottavat sivustojen ja applikaatioiden käyttöä sekä pehmittävät käyttäjäkokemusta.

Sosiaalinen media verkkopalveluiden myynnin tukena

Onnistuakseen digitaalisten hyödykkeiden myynnissä tieto tuotteista on levitettävä mahdollisimman laajan yleisön tietoisuuteen. Hakukoneoptimoinnin lisäksi kannattaa valjastaa eri sosiaaliset mediat yrityksen markkinoinnin tueksi.

Facebook on alustana suosittu ja viimeaikaisen australialaisen tutkimuksen mukaan Facebookin käyttäjät tarkastavat yli 25 kertaa viikossa, mitä Facebookiin on päivitetty. Onkin siis suotavaa päivittää usein ajankohtaista sisältöä yrityksen Facebookin kautta, jotta yritys pysyisi käyttäjien mielissä.

Twitterillä on suhteessa muihin sosiaalisiin medioihin huono sijoitetun pääoman tuottoaste, mutta se soveltuu hyvin markkinointiin. Twitterin reaaliaikainen ja erittäin pikaisesti päivittyvä lyhyiden viestien virta tekee siitä kenties “nopeimman” kaikista medioista – erityisesti uutuuksien markkinointi ja juuri nyt tapahtuvat asiat kannattaakin ottaa ensin käsittelyyn Twitterissä. Markkinoinnin ammattilaiset ovat havainneet, että kuvien lisääminen twiitteihin lisää uudelleentwiittausten todennäköisyyttä 150%. Uudelleentwiittaukset taas tuovat ilmaista palstatilaa muiden käyttäjien tileiltä, jolloin alkuperäinen viesti saa yhä suuremman yleisön samalla vaivalla.

Instagramilla on miljardi kuukausittaista käyttäjää ja käyttäjät käyttävät keskimäärin 28 minuuttia päivässä alustalla. Instagramin “influensserit” – suositut käyttäjät – kannattaa ottaa mukaan yrityksen markkinointiin, koska eri aloilla menestyneiden suosittujen käyttäjien tileillä on todennäköisesti keskimäärin erilaiset (ja suuret) yleisöt. Influensserit voivat päivityksillään tuoda esille, miten he käyttävät yrityksen palvelua tai tuotetta ja näin potentiaaliset asiakkaat saavat heti käsityksen siitä, mitä yritys oikeastaan kauppaa ja mihin se soveltuu. Instagramia voi myös käyttää yrityksen arvojen esille tuomiseen “motivaatiopostauksilla” – usein melko juustoisilla lausahduksilla, jotka sisältävät positiivisen viestin. Ajatukseen törmätessään dopamiinitulva täyttää asiakkaan mielihyväreseptorit ja luo vastustamattoman kuvan yrityksestä, joka ajatuksen jakaa.

Sosiaalisen median merkitystä markkinoinnin saralla ei kannata siis ylenkatsoa. Somestrategiaan kannattaa panostaa alusta pitäen, koska yrityksen digitaalinen jalanjälki on samalla digitaalinen käyntikortti ja ensivaikutelma annetaan aina – myös digitaalisesti – vain kerran.

Podcastit digitaalisen markkinoinnin tukena

Podcastit ovat lähtökohtaisesti melko vapaamuotoisia puheohjelmia. Kuka tahansa, jolla on tietokone tai älypuhelin, josta löytyy sekä mikrofoni ja/tai kamera, pystyy tuottamaan podcasteja. Nykyään kyseiset puheohjelmat on tapana myös videoida ja ladata videot esimerkiksi Youtubeen.

Laadukkaan podcastin tuottamiseen ohjelman vetäjä ei välttämättä tarvitse itse asiantuntemusta keskustelun aiheesta, mikäli ohjelmaan saadaan houkuteltua asiantunteva vieras keskustelemaan. Hyvät keskustelutaidot helpottavat menestyksekkään ohjelman tuotannossa enemmän kuin monialainen asiantuntemus, koska kuulijoiden joukossa todennäköisesti hyvin harva on asiantuntija keskustelun aiheesta. Asiaan ensi kertaa tutustuvan onkin helpompi samaistua aiheesta tietämättömän vetäjän kuin vuosikausia asiaa tutkineen ammattilaisen järjenjuoksuun.

Youtube ylivoimainen sosiaalinen media podcastien tuottajille

Youtube on loistava palvelu ja sosiaalinen media podcastien jakamiseen. Youtubella on 2 miljardia aktiivista kuukausittaista käyttäjää. Lisäksi Youtubeen ladatun sisällön voi vaivattomasti jakaa missä vain – blogissa, kotisivulla, sosiaalisessa mediassa tai viestipalvelussa.

Merkittävää suosiota alustalla podcastien saralla nauttii yhdysvaltalainen Joe Rogan, jonka lähetyksiä on toistettu Youtube-palvelussa yli 2,6 miljardia kertaa. Voisikin siis sanoa, että podcast on mediana onnistuessaan varsin suosittu tapa jakaa sisältöä.

Markkinointi podcastien välityksellä

Youtubeen ladattujen podcastien välityksellä on mahdollista markkinoida tuotteita. Periaatteessa Youtuben suositut yksittäiset kanavat voivat toimia nykyään kuin mikä tahansa perinteinen kaupallinen TV-kanava. Kun kanava saa tarpeeksi suosiota, kanava voi aloittaa kohdennetun markkinoinnin tuottamisen kanavan kuluttajille.

Yritysten kannattaakin pitää silmällä esimerkiksi nousevia Youtuben podcast-toimittajia. Suosion juuri saavuttaneiden tai vasta sinne nousevien kanavien välityksellä tapahtuva markkinointi on todennäköisesti melko edullista toteuttaa suhteessa perinteisiin medioihin, sillä Youtube-kanavan ylläpito ei vaadi suurta tiimiä tai kalliita tiloja/kalustoa – tietokone ja internet-yhteys riittää.

Onnistuessaan podcast-kanavat saattavat kerryttää fanikunnan, joka seuraa julkaisuja ja kuluttaa aina kanavan uuden materiaalin lähes sisällöstä riippumatta. Jos kanavan puheenaiheet ja yrityksen tarjonta kohtaavat, voidaan parhaassa tapauksessa saada aikaan videoiden yhteydessä tapahtuvan markkinoinnin avulla molempiin suuntiin hedelmällinen, pitkäaikainen yhteistyö yrityksen ja toimittajan kanssa. Yritys saa vakinaistettua yleisön markkinoinnilleen ja näin yrityksestä tulee kanavan yleisölle tuttu. Kanavan pitäjä taas saa itselleen kenties jopa kuukausittain kasvavan tilipussin ja arvokkaan aseman yrityksen brändissä.

Näin digitaalinen markkinointi tuo yhteen eri tahoja “win-win”-henkisesti ja luo sisällöntuottajille jatkuvasti uusia työllistymismahdollisuuksia.

Sisällön merkitys digitaalisessa markkinoinnissa

Ennalta tuntematon teksti, kuva tai video voi houkutella pahaa-aavistamattoman matkustajan tutulta reitiltä kauas verkkokauppojen kylmille preerioille. Alati voimistuvan digitaalisen virran syövereissä on helppo eksyä näennäisesti määrätietoisin askelin sinne, minne ei olisi edes yrittäessään osannut aluksi suunnistaa. Miten se tapahtuu käytännössä? Yksi yleisimmistä harhauttajista on digitaalisen markkinoinnin tuotos – sisältö.

Ajatus harhautuksen takana

Laskeudutaan hetkeksi Facebookiin. Facebookissa jaetaan 500 miljoonaa tarinaa päivittäin. Miten asiakas eksyisi yhteen ennalta määrättyyn osoitteeseen 500 miljoonan vaihtoehdon joukosta? Ainakin osa ratkaisun avaimista löytyy tilastoista.

Facebookin tilastojen mukaan video saavuttaa 59% enemmän reaktioita kuin muut päivitystyypit.

Video on kulutukseltaan 73% suositumpi kuin kuvat.

Saavuttaaksesi mahdollisimman suuren todennäköisyyden sille, että päivitykseesi reagoidaan, pidä päivityksesi alle 51 kirjaimen pituisena.

Tilastot kertovat tarinan. Digitaalisen markkinoinnin suhteen kannattaa panostaa videosisällön tuotantoon.

Pienikin taitava panostus voi räjäyttää potin

Maaliskuussa 2012 DollarShaveClub.com julkaisi videon, jonka seurauksena seuraavan kahden päivän aikana yritys vastaanotti 12 000 uutta ostopäätöstä. Videon teko maksoi 4500 dollaria. Väitän, että sijoitus on ollut kannattava.

Kyseinen panostus onnistui pääosin kahdesta syystä.

1. Tuote

Postitetut parranajovälineet on tuote, jolle on suuri kysyntä. Kun kysyntään on vastattu, viesti tarjonnasta onkin saatava mahdollisimman monien saataville mahdollisimman tehokkaasti, jottei viekas kilpailija toteuta samaa asiaa paremmin esimerkiksi suurempien resurssien turvin ja vie kallisarvoisia asiakkaita mukanaan.

2. Huomio

Miksi asiakkaat valitsivat juuri Dollar Shave Clubin muiden yritysten joukosta? Vastaus on huomio. Se veti ihmisiä puoleensa. Videon käsikirjoitus ja toteutus osui ajan hermoon ja toi oikeasta kulmasta informaation tehokkaasti suurelle yleisölle. Videon kesto on vain 1:33.

Sisällön tavoitteet pähkinänkuoressa

Huomio on digitaalisen markkinoinnin tavoite. Huomiolla tässä yhteydessä tarkoitetaan asiakkaan valitseman informaation kuluttamista.

Markkinointitarkoituksiin luodun digitaalisen sisällön tavoitteena on huomion avulla laajentaa yrityksen asiakaskuntaa, lisätä yrityksen myyntiä, saavuttaa vahvempi “status” digitaalisessa virrassa ja osallistaa asiakkaat reagoimaan sisältöön.

Sisältöön osallistuminen – kommentointi, jakaminen, tykkääminen – tekee sisällöstä entistä arvokkaamman, koska jokainen reaktio kasvattaa todennäköisyyksiä sille, että seuraava potentiaalinen asiakas näkee sisällön. Parhaimmillaan reaktioista syntyy massiivinen dominoefekti, jonka seurauksena yrityksen tuottama video voi saavuttaa jättimäisen suosion ja sen myötä jäädä pysyväksi osaksi internetin tunnettujen videoiden saagaa. Klassikkovideoita kulutetaan ja jaetaan useita vuosia, kenties vuosikymmeniä.

Voisikin siis sanoa, että internetissä budjetista riippumatta hyvin tuotettu mainos voi tehdä tuntemattomasta toimijasta hetkessä supertähden.

Kiitos huomiostasi.

Tekoäly – mitä se oikeastaan on?

Tekoäly on noussut tieteiselokuvien käsikirjoittajien pöytälaatikoista valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Viime vuosien aikana on uutisoitu mm. pandemian rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia ennakoivasta tekoälystä, työpaikkojen menettämisestä roboteille, singulariteetistä sekä paljon muistakin tekoälyyn liittyvistä aiheista. Harvoin silmään osuu kuitenkaan tyhjentävää vastausta siitä, mitä tekoäly oikeastaan on. Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen niputtaa termin helposti pureskeltavaan muotoon: “Tekoäly on yksinkertaisesti automatisointia. Vaikeiden asioiden automatisointia.”

Koneoppiminen

Tänä päivänä yksi suosituimmista tekoälyyn liittyvistä tieteenaloista on koneoppiminen. Koneoppiminen on yleistämistä – yleistämisen automatisointia. Kone pyrkii yleistämään havainnoistaan jotain, jonka avulla se pystyy tunnistamaan esimerkiksi koneelle syötetyn datan sisällön. Esimerkiksi kun koneelle näytetään paljon kuvia kissoista, kone pystyisi aikaisempien “havaintojen” perusteella yleistämään sen, miltä kissa näyttää ja jatkossa tunnistamaan kissan sille annetusta kuvasta.

Romanttiset ennakko-odotukset tekoälyn matkasta

Tyypillinen scifi-elokuvista (The Matrix, Terminator) tuttu dystooppinen visio tekoälystä on ihmisen luoma ja lopulta ihmisen orjuuttava ja/tai tuhoava koneiden armeija. Toinen ääripää on koneiden luoma utopia – tekoälyn hoitaessa suuren osan ajatustyöstä ja robottien hoitaessa fyysisen työn ihmisten kuorma työnteosta luonnollisesti kevenee – kenties jopa siihen asti, että koneet hoitavat ihmisille välttämättömän työn (esimerkiksi ruoan tuotanto ja jakelu) kokonaan.

Tekoälyn kehittämiseen liittyvät haasteet

Tekoäly on kuitenkin hyvin laaja tieteenala, eikä kehittäminen lopu ainakaan ihan heti kesken. Professori Hannu Toivonen esittää muutamia tekoälyyn liittyviä tutkimusalueita:

Miten tietokoneille esitetään tietämystä maailmasta?
Miten ne pystyvät päättelemään asioita?
Miten ne pystyvät suunnittelemaan toimintaansa?
Miten ne pystyvät havainnoimaan ympäristöään?
Miten tehdään robotteja ja robotiikkaa, jotka osaavat yhdistää edellä mainittuja asioita?
Miten käsitellään luonnollista kieltä sekä ymmärretään mitä ihminen sanoo?
Miten tuotetaan kieltä?

Yllä mainitut kysymykset ovat sen verran yksinkertaisia ongelmia ratkottaviksi, että on melko naurettavaa kuvitella lähitulevaisuudessa törmäävänsä maitokaupassa aikamatkustaviin salamurhaajaterminaattoreihin.

Tekoälyn kehittämisen haasteina lieneekin juuri alan laajuus ja ratkottujen kysymysten takaa löytyvät kysymykset. Miten kone saadaan muutettua yhteen kasatuista komponenteista “älykkääksi” toimijaksi, kun monen, alueeltaan laajan osa-alueen pitää toimia yhteistyössä, jotta voitaisiin puhua “älystä”? Miten saavutettu “äly” jalostetaan itsenäiseksi, uusia ajatuksia tuottavaksi ja mietteitään tarkkailevaksi olioksi? Ja mitä seuraavaksi? Nähtäväksi jää, minne tutkimustyö tekoälyn vie.

Sosiaalinen media ja mobiilisovellukset yritysmaailmassa

Pysyäkseen mukana ja pärjätäkseen alati kasvavassa kilpailussa yrityksen tulisi pystyä tarjoamaan jatkuvasti asiakkailleen jotain uutta ja kilpailijoihin verrattuna laadukkaampaa sisältöä. Yksi vaihtoehto on tuottaa yrityksen liiketoimintaan liittyvä mobiilisovellus, jonka sisältö houkuttelee asiakkaita puoleensa.

Mobiilisovellusten suosio on päätähuimaavalla tasolla. Tekniikka ja talous -verkkosivuston mukaan viittä suosituinta mobiilisovellusta ladattiin vuonna 2019 yli 400 miljoonaa kertaa. Kärkikolmikon jokaista sovellusta erikseen on ladattu yli 700 miljoonaa kertaa.

Mobiiliapplikaation haasteet

Käyttökelpoisen mobiiliapplikaation rakentaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Asiantuntevaa työvoimaa tarvitaan applikaation suunnitteluun, toteutukseen ja testaamiseen. Businessofapps.com -verkkosivuston mukaan
WhatsAppin kaltaisen applikaation toteuttaminen on noin 1200-1500 työtunnin projekti ja sivustolla arvioitu hintalappu kyseiselle työlle on noin 50 000 – 60 000 dollaria. Sivustolla mainitaan, että kyseessä on suurpiirteinen arvio ja kustannukset saattavat olla huomattavasti suuremmatkin. On siis selvää, ettei applikaatiota rakenneta kevein perustein ja sinne päin. Osaava “rakennusliike” – applikaation suunnittelijat ja rakentajat, koodarit – on ensin etsittävä ja konsultointia pelkkään ostamiseen voi tarvita paikoin paljonkin, jotta ollaan varmoja siitä, mitä lähdetään yhdessä toteuttamaan.

Pyramidi merenpohjassa vai keidas kaupungissa?

Taitavinkin suunnittelu ja täydellinen rakennustyö on kuitenkin täysin hukkaan heitettyä aikaa, mikäli kukaan ei pääse nauttimaan työn hedelmistä. Ihmisten tulisi olla tietoisia rakennetusta applikaatiosta, jotta sen rakentamisessa olisi mitään järkeä.

Kun työhön on käytetty jo paljon aikaa ja vaivaa, ei ole järkevää jättää suosion saavuttamista sattuman varaan. Sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu ihmisten tavoittamista varten – Smartinsights.comin mukaan yli puolet maailman väestöstä käyttää sosiaalista mediaa.

Selatessaan sosiaalista mediaa asiakkaat ovat vain painalluksen päässä digitaalisen hyödykkeen kuluttamisesta. Tästä syystä yrityksen tulisi olla vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta asiakkaiden tietoisuudessa.

Sosiaalinen media digitaalisen markkinoinnin moottorina

Sosiaalisessa mediassa kannattaa julkaista sisältöä, jotta yrityksestä tulisi tunnetumpi. Mitä tahansa ei kuitenkaan ole järkevää julkaista. Olisi hyvä, jos yrityksellä olisi tarjota sisältöä, jossa on lupaus paremmasta, asiakkaalle. Esimerkiksi uuden applikaation julkaisemista varten laadittu pitkän ajan kampanja on hyvä “veruke” sisällön julkaisemista varten.

Sosiaalista mediaa – esimerkiksi Facebookia, YouTubea ja Instagramia – voi hyödyntää tulevien julkaisujen ja yrityksen tapahtumien markkinointiin. Jokainen julkaisu toimii mainoksena päivitysten virrassa ja kun saman logon tai nimen näkee toistuvasti, se jää lopulta mieleen. Saman viestin – tässä tapauksessa yrityksen nimen ja/tai logon – vastaanottaminen toistuvasti tehostaa sitä. Jokainen uusi päivitys voi tuoda uuden seuraajan, jokainen uusi seuraaja uuden asiakkaan. Hyvä tapa saada oma ennalta tuntematon viesti tunnetuksi sosiaalisessa mediassa on toistaa sitä mahdollisimman paljon mahdollisimman suurelle yleisölle mahdollisimman monin eri tavoin.

Kun yritys on tuttu, sen tarjoamiin palveluihin on automaattisesti suurempi luotto, kuin tuntemattomien toimijoiden palveluihin. Siitä syystä yrityksen vahva läsnäolo eri kanavissa on tärkeä osa yrityksen elinvoimaisuutta. Parhaassa tapauksessa asiakkaat itse hoitavat markkinoinnin kertoessaan tutuille, kuinka hyvä, hölmö, käytännöllinen tai kömpelö uusi yritys X:n markkinoille tuoma applikaatio on. Kaikki puhe on tunnettavuuden edistämisen kannalta yritykselle ja sen tuottamille hyödykkeille etu.

Kun uusi applikaatio tulee markkinoille, olisi myös hyvä, että sitä odotetaan. Onnistuessaan uusi applikaatio voi jopa luoda maailmanlaajuisen trendin, josta valtamedia kiinnostuessaan saattaa kirjoittaa ja näin tehdä applikaatiosta entistä tunnetumman. Tunnettuus taas vaikuttaa suoraan yrityksen markkina-arvoon ja mahdollisten sijoittajien investointeihin. Näin hyvin suunniteltu digitaalinen markkinointi, läsnäolo ja sähköisten palveluiden tuottaminen voivat tuoda yrityksen kassaan muhkean lisän.

Verkkokaupan merkitys 2020-luvulla

Kevät 2020 on mullistanut ihmisten arjen. On havahduttu siihen, miten fyysisen kontaktin välttäminen ja etäisyyden pitäminen on vaikuttanut niin paikasta toiseen siirtymiseen kuin ruokakaupassa asioimiseen. Tiheästi asutuilla alueilla on lähes mahdotonta toimia ja pyörittää arkea ilman, että “joutuu” altistumaan muiden ihmisten fyysiselle läheisyydelle. Työmatkalla linja-autossa tai iltapäivällä ruokakaupan kassalla on sattuman kauppaa, altistuuko vieraan henkilön aivastukselle. Olosuhteet huomioon ottaen on yleisesti ottaen kaikkien kannalta hyvä asia, jos ostokset voi tehdä verkossa. Verkkokaupan kysyntä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Verkkokauppa kilpailuetuna

Ihmisten välttäessä ihmiskontakteja terveydellisistä syistä, on yrityksen ja asiakkaan etu, kun yritys tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden asioida ns. “sohvan pohjalta”. Näin toimiessaan yritys erottuu edukseen tilannetta passiivisesti tarkkailevista kilpailijoista ja asiakas saa aidosti arkea helpottavan palvelun, joka on käyttökelpoinen poikkeusolojen jälkeenkin.

Verkkokaupan toteutus käytännössä

Koska verkkokauppa itsessään on vain digitaalinen entiteetti, on verkkokaupan turvauduttava konkreettisiin kuljettajiin, jotta asiakas saisi rahoilleen vastinetta.

Verkkokauppa kannattaa mahdollisuuksien mukaan toteuttaa yhteistyössä jo olemassa olevan (ja mahdollisimman nopean kuljetuksen tarjoavan) kuljetuspalvelun kanssa, koska kuljetuspalvelun järjestäminen voi pahimmillaan osoittautua kannattamattomaksi investoinniksi ja jo olemassa oleva palvelu on nopeasti valjastettavissa käyttöön kiihtyvän kilpailun maailmassa.

Kuvitellaan kaksi yritystä – Yritys Y ja Yritys X. Y maksaa palvelusta jollekin muulle ja aloittaa toiminnan heti – X suunnittelee ja toteuttaa kaiken itse. Kun yritys X vielä pohtii kuljetuskaluston tyyppiä ja rekrytoi sen käyttöön tarvittavaa työvoimaa, yritys Y on todennäköisesti jo saanut yhteistyösopimuksen aikaiseksi esimerkiksi Woltin kanssa ja aloittanut kaupankäynnin verkkokaupasta asiakkaan ovelle asti. Tämä saattaa tietää peruuttamatonta asiakaskunnan menetystä hitaalle toimijalle. Modernien kuljetuspalveluiden (esim. Wolt, Foodora) etu suhteessa perinteisiin kuljetuspalveluihin on toimitusnopeus – asiakkaan ei tarvitse odottaa seuraavaan päivään toimitusta, vaan saa rahoilleen vastinetta lähes välittömästi.

Verkkokaupan arvaamattomat hyödyt

Forbesin (2019) mukaan data on nykypäivänä arvokkaampaa kuin öljy – datan arvo perustuu sen hyödyntämiseen liittyviin mahdollisuuksiin.

https://www.forbes.com/sites/forbestechcouncil/2019/11/15/data-is-the-new-oil-and-thats-a-good-thing/

Kun yrityksellä hyvin suunniteltu ja toteutettu verkkokauppa, asiakkaat todennäköisesti viettävät verkkokaupassa enemmän aikaa ja vierailevat siellä yhä useammin. Tämä mahdollistaa datan keräämisen – datan kerääminen datan hyödyntämisen. Pitkällä aikavälillä liiketoiminta törmää väistämättä ongelmiin ja ongelmia on helpompi ratkaista, kun niiden ratkaisemiseen on työkalut. Kun dataa osataan hyödyntää oikein, yritystoiminnassa ilmeneviin ongelmiin voidaan löytää ratkaisuita huomattavasti pienemmällä vaivalla kuin ilman dataa.

Verkkokauppa voi siis parhaimmillaan tarjota yritykselle perinteisen kivijalkaliikkeen kylkeen uuden, modernin koneiston ja koneiston huoltamiseen tarvittavat työkalut.

Yritystoiminnassa tyypillisesti odotetaan sijoitetulle pääomalle tuottoa. Verkkokauppaan investoimisen osalta voinee sanoa, että riski on pieni suhteessa potentiaalisiin tuottoihin.